Loppiaisena kävin Markon kanssa patikoimassa Pyhtäänsaaren maisemissa. Kävimme ensin tutkailemassa Pyhtään komean keskiaikaisen kivikirkon ulkopuolelta ja sitten menimme poikkeamaan vanhalle Patruunantalolle. Paikalla oli ystävällinen nainen, joka esitteli meille koko komean vanhan rakennuksen majoitushuoneineen ja saleineen. Mieleenjäävä rakennus. Saimme kuulla että samassa rakennuksessa oli kuvattu kesällä 2018 kotimainen Mullan Alta-sarja, jossa suomalaiset muusikot tekivät kappaleita suomalaisten kuolleiden runoilijoiden runoista.
Kävimme katsomassa Hirvikosken, näimme vanhan historiallisen rajakiven Jonakorven kohdalla ja sitten ajoimme Valkmusan kansallispuiston parkkipaikalle. Heti alkumatkasta vastaan hiihti innokas mummo. Kävelimme Simonsaaren 2,5 km luontopolun ja kävimme lintutornilla ihastelmassa talvista keidassuomaisemaa. Moronvuori oli hyvin suomaisemasta erottuva kukkula muutamien kilometrien päässä. Bongasin myös kalasääksen pesän polun varrella olevassa pienessä männyssä.
Pyhtään Huutjärvellä oli massiivisimmat siirtolohkareet, mitä olen muistaakseni Suomessa nähnyt missään aiemmin. Vetivät vertoja jopa Vahterpään saaren lohkareille.
Kävimme seuraavaksi tutkimassa Kotkassa keisarin kalamajan Langinkoskella, kiersimme Hovinsaaren kupessa olevan pikku saaren nähtävyyksineen. Venäjän keisari Aleksanteri III kävi majalla kalastelemassa jokeen nousevia taimenia kuuden vuoden aikana 1889-1894, siihen asti kunnes hänen maallinen valtansa katosi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Langinkoski
Kävimme Tompsankoskella tutustumassa patoon ja ohitusreittiin. Sittem kävimme patikoimassa Pernoonkosken yläjuoksulla, josta kävimme kurkkaamassa Myllkosken. Talvella jään keskellä kosken kuohut eivät näyttäneet mitenkään erityisen päätä huimaavilta täällä eikä Langinkoskellakaan, mutta keväällä tilanne on eittämättä täysin toinen…
Lopuksi kävimme kruunaamassa retken tutustumalla Strukan museokanavaan, jossa kävin perheen kanssa viimeksi vuonna 2012. Pimeänä ja lumisena talvi-iltana tämä kohde näyttäytyi mielenkiintoisena vastakohtana kesäpäivälle.
Henrin Urheilublogi II 