Oulujärven melonta ja Ärjänsaaren patikointi 8.8.-11.8.2020

Meloimme Marko Kinnusen kanssa Oulujärvellä kesäisenä viikonloppuna. Lähdimme Vuolijoen venesatamasta liikkeelle illalla ja näimme kauniin auringonlaskun Käkisaaren eteläpuolella. Meloimme Manamansaloon Kuivaniemeen yöksi, jossa hämärän jo laskeuduttua löytyi täydellisen idyllinen hiekkaranta teltalle. Seuraavana päivänä jatkoimme melontaa ja kiersimme Manamansalon itäpuolelta. Ärjänselkä Mananamsalon eteläpuolella oli tyyni mutta Niskanselällä tuuli nousi 9 m/ s, mikä nostatti melkoisen aallokon muutenkin matalahkolla järvellä. Oulujärven selät ovat laajimmat yhtenäiset vesialueet koko Suomen sisävesistöissä ja sen tulimme huomaamaan liiankin hyvin.

Kävimme tutustumassa Vuolijoen Riihipihan komeaan paikalliseen maaseudun perinneulkomuseoon. Tutustuimme myös Otanmäen lintuvesialtaaseen ja lintutorniin. Tämä on lintubongareille yksi merkittävä kohde. Kovin monia lintuja tosin emme tunnistaneet itse. Kävimme myös tutustumassa Önkkörin kanavaan, jossa on viimeksi ollut venäläisten rakentama kanava 1700-luvulla. Vähitellen kanava on kasvanut umpeen ja Käkisaari on näin menettänyt saareutensa. Nyt kuitenkin ELY-hankkeen kehittämistuen turvin 2017-2020 kanava on rakennettu uudestaan auki ja tästä menee kaunis vesireitti. Paikalle on rakennettu myös pieniä laitureita ja näkötorni. Kävin myös uimassa tässä kanavassa sillan kohdalla. Tässä oli iso pyyparvi, joka lenteli sillan lähistöllä.

Manamansalossa kävimme bongaamassa Kassu Halosen komean näköismonumentin taidetalon pihalla. Paluumatkalla ajoimme Paltamon kautta ja tutuksi tuli Eino Leinon patsas sekä Näälmannin polku, Joenniemi ja Snellmanin tervahovikin. Kajaanissa tutkimme linnan rauniot, Urho Kekkosen muistomonumentin, raatihuoneen ja Elias Lönnrotin patsaan linnan raunioiden lähistöllä.

Kävimme yhteysveneellä tutustumassa myös Ärjänsaareen päiväretkellä. Saaren kierto on aika tarkkaan 10 km ja näimme komeita harjuja, yhden haaksirikkoutuneen laivan hylyn saaren länsipäässä lähellä autiotupaa. Autiotupa oli välttävässä kunnossa eli ei hirveän houkutteleva mutta ei mahdotonkaan kuitenkaan yöpyä. Saaren itäpäässä oli varausmökkejä, joissa yhdessä paikallisen oppaan tarinan mukaan Kekkonenkin on käynyt jossain vaiheessa vierailemassa ja saunomassa jne. Kävimme uimassa sekä saaren länsi, että itäkärjessä ja mustikkaa löytyi myös paljon saaresta. Paluumatkalla pysähdyimme Iisalmessa bongaamassa paikallisen museoalueen, jossa oli komea muistomerkki Ruhtinas Dolgorukin kuolemasta Koljonvirran taistelussa vuonna 1808. 

Lähtötunnelmissa Vuolijoen venesatamassa
Auringonlasku Käkisaaressa
Ärjänselkä ei onneksi ärjynyt…vielä
Manamansalo siintää edessä
Auringonlasku Ärjänselällä
Kuivaniemen leirintäpaikka Manamansalossa
Aamulla viimeiset tarkistukset ennen lähtöä
Manamansalossa oli paljon harjuja
Uintihetki nousevassa tuulessa Lehminiemessä
Melojaretkikunta Önkkörin kanavan näkötornilla
Oulujärven Käkisaaren kartta vuodelta 1910
Henri ja Kassu Halosen näköismonumentti Manamansalossa.
Ärjänsaaren komeaa rantapengertä
Ärjänsaaren länsipäässä oli vanha laivan hylyn keula
Marko autiotuvan ovella
Ärjänsaaren itäpään ns. ”Kekkosen mökki” ja sauna takana.
Kuva Ärjänsaaren itäkärjestä. Tiiroja lenteli myöskin paljon täällä.
Iisalmen kotiseutumuseon pihalla oleva Ruhtinas Dolgorukin muistomerkki Koljonvirran taistelusta 1808

 

 

 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy

Pirkan soutu 2.8.2020

Olin mukana kolmatta kertaa Pirkan soudussa Tampereen Pyhäjärvellä, nyt ensi kertaa ensimmäisen aallon kirkkoveneiden kilpasarjassa Virtain Urheilijoiden veneessä. Ensimmäisen kerran olin 2015 toisen aallon kisassa, joka silloin voitettiin 🙂 2019 olin mukana toisen kerran, sijoituimme keskikastiin ja nyt ensimmäistä kertaa onnistuimme voittamaan Virtain Urheilijoiden veneessä ajalla 2h 37 min. Kisa oli tiukka alusta loppuun, johdimme kisaa koko ajan, mutta Kalmarin soutajat tuli ihan peesissä tiukasti käytännössä koko 35 matkan ajan ja kolmanneksi sijoittunut Hollolan Urheilijat oli myöskin iskuetäisyydellä koko kisan ajan. Puolivälissä Luodon saaren kierrossa alkoi sää muuttua tihkusateiseksi, mikä ei kuitenkin juuri haitannut soutua, pikemminkin ehkä jopa päinvastoin piristävästi.

Virtain Urheilijat kisassa seurantaveneessä kuvatusta kisakamerasta

Maalikuva!

Muistomerkki Tampereen rautatieasemalla

Palkintojen jako soutustadionilla

bdr

bdr

bdr

bdr

Kisakooste liitteenä

What do you want to do ?

New mailCopy

Marttila – Ypäjä – Virrat – Ähtäri 27.7.-28.7.2020

Teimme pienen perheretken heinäkuun lopulla. Aluksi tutustuimme Hämeen Härkätiehen Marttilassa Salon seudulla, jossa oli kirkko ja muistokivi Suomessa tehdyn viimeisen julkisen teloituksen paikalla Tiipilän Nummella 22.10.1824. Marttilassa on myös komea muistomerkki nuijasodan Marttilan taistelusta 29.8.1599. Kaarle-herttuan joukot taistelivat tuolloin Akseli Kurjen johtamia ns. sigismundilaisia aatelisia vastaan. Taistelu päättyi Kaarle-herttuan voittoon.

Ypäjällä kävin uimassa Loimijoessa ja pidimme evästauon. Kävimme myös uimassa Murskan uimarannalla, kivilouhoksessa tien varrella, joka on louhittu 1960-luvulla. Ypäjänkylän uimakulju oli myös hauska pulahduspaikka, pieni lampi joka on rakennettu tien varteen. On hienot pukukopitkin.Virroilla yövyimme ja kävimme uimassa Kaletonin uimarannalla, jossa oli hieno hyppyri ja muutenkin viihtyisä uimaranta.

Hugo Simbergin muistomerkki nähtiin matkalla Ähtäriin tien varressa. Ähtärin eläinpuistossa näimme pandat sekä monia Suomen suurpedot, karhut, sudet, ilveksen ja kaksi leikkisää ahmaa. Ahmapariskunta oli eläväisyydessään ja liikkuvaisuudessaan yksi puiston ehdottomia helmiä.

Marttilassa oleva Suomen viimeisen julkisen teloituksen muistokivi. Tämä tapahtui 22.10.1824

Härkätien patsas Marttilassa

Marttilan kirkko

Marttilan taistelun infokyltti

Marttilassa 29.8.1599 käydyn taistelun muistokivi

Tienvarsilaavu Virroilla

Taiteilija Hugo Simbergin muistomerkki Ähtärissä

Ruskeakarhu Ähtärissä

Diana laskemassa Espoon laguunin mäkeä

Julius pyörähtämässä alta pois kun Diana hyppää

Murskan ranta Ypäjällä

Julius Ypäjän kirkolla

Magnus Ypäjänkylän uimakuljulla

Diana, Henri ja Julius Kaletonin uimarannan hyppyrillä Virroilla

Isi näyttämässä mallisuorituksen hyppäämisestä 🙂

Julius seuraavana hyppyvuorossa

Diana kolmantena hienosti hyppyvuorossa

Henri kolmosen hyppyrillä

Nicolas hienosti ponttoonilla hyppäämässä

Panda järsimässä pääruokavaliotaan bambunversoja Ähtärissä

Maakotka

Tunturipöllö

Aktiivinen ja leikkisä ahmapariskunta

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Kymennauhan melonta Pielavesi-Lahti 4.7.-13.7.2020

Meloimme Kymennauhan heinäkuun alussa vaihtelevassa säässä. Matkaan mahtui niin aurinkoa kuin sadetta, niin tyyntä kuin myräkkääkin. Matkaa kertyi yhteensä 384 km. Minna Joensuu meloi etumelojanani ja Sisko perinteisesti Matin etumelojana. Esa Härmä meloi yksiköllä.

Lähdimme pizza-aterian jälkeen liikkeelle lauantaina 4.7. Pielaveden pienvenesatamasta ja alitimme pian ensimmäisen sillan. Hirviniemessä oli komea hiekkaranta ja grillikatos jossa pidimme tauon. Jatkoimme eteenpäin kohti etelää ja Hirviniemen jälkeen alkoi sataa enemmän ja tuullakin ihan kunnolla vastaista ristiaallokkoa. Olimme ensimmäisen yön Manginniemen laavulla. Illalla alkoi sataa ja oli aika kastellun koiran kaltainen olo kun kuoriuduimme kamppeista laavulla syömään ja lopulta lämmittelemään.

Sunnuntaina tuli vastaan ensimmäinen sulku, Kolun kanava ja Tervon kirkon kylä. Kävimme lounastamassa Tervon kylällä ja kävin uimassa samalla Rasvangissa. Meloimme Pulkkilansaaren länsipuolelta Iisveden poikki Saikarinniemen pohjoispäähän ja meloimme Tervolan kanavan läpi. Tämä kanava oli lähinnä pieni uoma, joka kuitenkin nopeuttaa merkittävästi matkantekoa erityisesti kajakilla. Niiniveden ylitys oli hieno. Päädyimme Kerkonkosken kanavalle yöksi. Nukuin Esan kanssa pukukopissa ulkona, muut katoksen alla. Yöllä satoi kaatamalla. Onneksi aamulla oli tyyni.

Maanantaina kävin uimassa ja söimme aamiaisen katoksen alla kanavan kupeessa. Meloimme kanavan läpi aluksi ja jatkoimme kohti Kiesimän kanavaa. Kävin uimassa Kiesimän järvessä kun pidimme pienen tauon ennen kanavan läpi melontaa. Paikalla on myös grillikatos ulkoilijoille. Pohjois-Konneveden läpi meloessamme piti ohittaa petolliset Murhaluodot, kun katsoin taivaalle ja luulin synkän pilven menevän ohi, kun se olikin suoraan yläpuolellamme. Alkoi niin kova sade että näkyvyys hävisi hetkeksi täysin ja puhuri skannasi editsemme. Onneksi aallokko oli matalaa mutta sade oli todella poikkeuksellisen kova. Neiturin kanavalla pidimme tauon ja söimme lounasta. Neiturin kanava on kaunis alue, siellä on myös vanhoja juoksuhautoja hieman kauempana. Tulimme Lavianselälle jossa oli aurinkoista mutta 7-8 metrin sivutuuli joka oli aika hankala pitkällä Starillani. Ohjasin varmuuden vuoksi lähemmäksi rantaa kun ohitimme Pängätsalon pohjoispuolelta. Yövyimme Viukarinsaarilla, jossa oli saunamökki ja kota. Yövyin Esan ja Minnan kanssa kodassa ja Esan hyttyskarkote toimi hyvin. Vesi oli yllättävän viileää kun kävimme saunasta uimassa.

Tiistaina jatkoimme kohti etelää Keiteleen järven melontaa ja Matilanvirralla pidimme lounastauon. Tästä edelleen kohti etelää Matilanselän läpi. Meloimme Ala-Keiteleelle, jossa oli idyllisiä pieniä saaria paljon Ukonselällä ja muutenkin komeita vaaramaisemia Kytänsalon lähellä. Meloimme Paatelan sululle, jonka meloimme läpi ja yövyimme kanavan jälkeen parkkipaikalla. Pystytimme varmuuden vuoksi teltan roskakatoksen alle sateen varalta.

Keskiviikkona kävimme tutustumassa vielä kanavaan ja otimme valokuvia kun vene laski läpi tästä ja näimme virtaavien vesimassojen kuohut. Paatelan kanavaverkosto rakennettiin 1990-1994 suomalais-venäläisenä yhteistyönä, jolloin Päijänne yhdistettiin Keiteleeseen. Meloimme kaunista kapeikkoa Vatianjärvelle ja seuraavaksi saavuimme Kapeenkosken kanavalle. Tässä on Luijanharju ja Ristinkivi, jossa kävin patikoimassa syksyllä 2018. Kaunis ja suositeltava saari ulkoilualueena, jonka toiselta puolelta virtaa vapaana koskialue. Seuraavaksi saavuimme Kuusan kanavalle. Laukaalla pidimme pitkän lounastauon ja kävin uimassa. Seuraava kanava oli Kuhankosken kanava. Yövyimme Leppävedellä Pienellä Ketveneen saarella. Tässä oli komea pitkä laituri ja grillikatos, puuvaja sekä huussi.

Torstaina jatkoimme Vaajakosken kanavalle ja Päijänteelle.  Muuratsalon saaressa kävimme lounastamassa ja Tervaniemessä pidimme taas yhden kajakin tyhjennystauon. Kajakkimme oli ilmeisesti liian täynnä, joten kantavuus oli koetuksella ja keskiaukon sokkopeite saattoi jonkin verran vuotaa myös vettä läpi, koska vähän väliä jouuimme pumppaamaan vettä ulos. Yövyimme Livansaaressa noin 1,5 km päässä isosta Kärkisten salmen sillasta.

Perjantaiaamuna alitimme ison sillan ja pidimme heti tauon sillan kupeessa olevassa kahvilassa Lintusaaressa. Sitten alkoikin Vanhanselän vastatuuliosuus, yritimme saada suojaa rannan lähellä olevista saarista mahdollisimman paljon. Meloimme Vuorissaloon, jossa oli hieno sauna, grillikatos ja ranta. Saunoimme ja uimme sekä grillasimme.

Vastatuuli oli haastava tähän asti Päijänteellä, mutta onneksi tuulen suunta kääntyi lauantaina myötäiseksi. Oli pieni leppoisa myötätuuli, joka vähitellen alkoi voimistua meloessamme Judinsalon selkää suoraan kohti etelää. Kaijansalon ja Jänissaaren välissä tuuli nousi ukkospuuskamaisesti yli kympin ja myräkkä nappasi kajakeistamme kunnolla kiinni. Huomasin kun Siskon ja Matin kajakki syöksyi spiraalimaisesti edessämme muuttaen suuntaa ennen kuin korjasi kurssia takaisin. Sain onneksi pidettyä oman kajakin suoraan myötätuuleen ja pääsimme Jänissaaren ja Jorosaaren välistä suojaan. Pidimme taukoa tuulessa juuri Tehin silmän kohdalla tarppikankaan alla. Sitten jatkoimme Tehinselän yli, kun tuuli oli riittävästi tyyntynyt. Meloimme Kelventeen saaren Isohietaan yöpymään. Kelvenne on todella kaunis pitkänomainen saari jossa on useita hienoja hiekkarantoja.

Sunnuntaina  meloimme Minnan kanssa Hinttolan hiekoille, jossa olin Pirjon ja Pertin veneellä viimeksi aika tarkkaan 30 vuotta sitten kesällä 1990. Ranta oli edelleen yhtä hieno, mutta rantasauna oli hävinnyt tässä välissä. Saari tuli osaksi Päijänteen kansallispuistoa vuonna 1993. Meloimme Pulkkilanharjun läpi ja pidimme Vääksyn kanavalla päivällistauon. Meloimme seuraavaksi kanavan läpi ja Vesijärven poikki Kahvisaareen. Retki oli hieno ja vasta perillä saimme yllätykseksemme tietää että olimme Kymennauhan kaikkien aikojen ensimmäiset melojat :D:D

Haarapääsky liitis lähellä järven veden pintaa illalla Viitasaaren Jurvansaloa vastapäätä olevalla Naurismaalahden leirintäalueella.

Pielavedellä Kekkonenkin oli mukana matkassa 😉

Startin jälkeen Pielaveen kirkko jäi taakse vähitellen

Kolun kanavaan tulossa

Kolun kanavan sulkuportti oli erikoinen kokonaan ilmaan nouseva

Tervolan kanava oli käytännössä melko lyhyt uoma

Niiniveden ylitys

Kerkonkosken kanava

Kiesimän kanava

Kiesimän kanavassa sisällä

Neiturin kanavan infokyltti

Neiturin kanavassa

Matti ja Sisko Viukarinsaaren saunalla

Äänekosken rautatiesillan alitus

Paatelan sulku

Paatelan sulussa sisällä

Paatelan sulun täyttäminen yläjuoksun puolelta

Esa ja Matti seuraavat Paatelan sulun tyhjennystä alajuoksun puolelle

Kapeenkosken kanava etelästä päin kuvattuna

Kapeenkosken vanha mylly kosken alajuoksulla.

Kuusan kanava

Kuusan kanavalla oli myös Kapeenkosken tapaan korkea ylikulkusilta

Laukaan uimarannalla

Kuhankosken kanavalla

Kuhankosken ohitus

Vaajakosken kanavan ympäristö on kauniisti rakennettu puistoalue.

Vaajakosken kanavan ohituksen jälkeen

Sisko, Esa ja Matti Livansaaressa. Taustalla Kärkisten salmen ylittävä iso silta Päijänteellä.

Sisko, Matti, Esa ja Minna Lintusaaressa Kärkisten sillan kupeessa.

Sisko ja Matti Pirttisaaren saunalla lounaalla

Henri Pirttisaaren saunassa

Vuorissalon sauna

Tehin ”Silmä” eli pooki Jänissaaresta tuulievakosta kuvattuna

Tyyntyneen Tehinselän ylitys

Esa Tehinselällä

Komea kalliojyrkänne Pyhänpään Pyhävuorella, jossa pitäisi olla myös kalliomaalauksia. Järvelle asti ne eivät ainakaan näkyneet…

Iltanuotio Kelventeen Isohiedalla

Henri Kelventeen Hinttolan hiekalla. Viimeksi samalla paikalla kesällä 1990. Nostalgiaa… 😉

Hinttolan hiekka jäi taakse

Retken viimeistä kanavaa viedään, Vääksyn kanava tihkusateessa.

Vääksyn kanavassa vesi lasketaan Vesijärvestä Päijänteeseen päin.

Manginniemen ensimmäinen yöpyminen Tervossa

Päijänteen isojen selkien, Judinsalon ja Tehinselän ylitys.

 

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Juhannus Pohjois-Karjalassa 19.6.-21.6.2020

Tein Juliuksen kanssa retken Pohjois-Karjalaan. Aluksi kävimme Imatralla pulahtamassa Vuoksessa. Kovin pitkälle ei voinut uida, sen verran kova virtaus tässä joessa on aina päällä. Haarajoen museosilta Joensuun Tuupovaarassa oli yksi mieleenjäävä kohde. Kävimme Kiteenjärven uimarannalla, jossa oli iso laituri ja hieno hyppyrikin. Ilomantsissa tutustuimme Hermannin viinitorniin, jonka terassilta oli hieno näköala Ilomantsinjärvelle. Kävimme uimassa myös tässä hyvin matalassa järvessä. Juhannusaattoa vietimme Markon perheen mökillä Ilomantsissa. Saunoimme ja grillasimme aattoiltana. Mäkäräisiä piisasi enemmän kuin tarpeeksi 😦  Lauantaina tutustuimme Parppeinvaaran ulkomuseoon ja runonlaulajan taloon Ilomantsin keskustassa. Kävimme myös Möhkön museoalueella, joka on todella kaunis ja suositeltava kohde. Uin Koitajoessa tässä kohtaa olevan pienen kosken läpi sillan alitse. Vahvan myötävirran siivittämänä pääsin joen mutkaan asti josta nousin rantaan museolaivan takaa. Vanha höyrylaiva Ilmarinen on nähtävyyskohteena Möhkön järvimalmiruukkialueen rannassa. Möhkön Manta on kahvila, jonka yhteydessä on museorakennuksia sekä kaunis ulkoilureitti Lotinankosken sillalle ja Möhkön Arboretumiin, jossa on erilaisia istutettuja puita ja pensaita. Ruhkaranta oli hyvin autio, uintiretkeltä tarttu mukaan Real Madrid- merkkinen partavesipullo rantavedestä. Partavedessä riitti potkua vielä myöhemminkin kun käytin sitä Marko valitteli että otti nenään enemmän kuin tarpeeksi 😉

Petkeljärvellä on hienoja ulkoilureittejä, kävin uimassa laiturilta ja kiersimme läheisen ranta-alueen juoksuhaudat ym. maisemakohteet. Uin Koitajoessa Möhkön koskessa ja Lylykosken uittorännissä. Kävimme yhdessä uimassa lisäksi Koitereella, Mekrijärvellä, Nuorajärvellä, Ilomantsinjärvellä ja Kiteenjärvellä. Hattuvaaran Suomen ja Venäjän välinen raja oli maantieteellisesti merkittävä nähtävyys huolimatta että siellä oli törkeästi miljoonia mäkäräisiä… Kyseessä on siis myös Euroopan unionin ja Euroopan mantereen itäisin piste. Hattuvaarassa on myös useita sotamuistomerkkejä talvisodan ajalta sekä Taistelijan talo sekä tsasounia matkan varrella. Kävimme lyhyesti myös Öykkösenvaaran sotatantereella. Koitereen järvi on todella kaunis erämainen järvi. Paluumatkalla Rautjärvellä tutustuimme vanhaan kasarmialueeseen ja Simo Häyhän museoon. 

Henri ja Julius Vuoksen varrella Imatralla
Haarajoen museosillan infokyltti
Julius Haarajoen museosillalla.
Ilomantsin Viinotorni Hermanni
Juhannusaaton grilllaus Markon mökillä
Näkymä Hermannin viinitornilta Ilomantsinjärvelle
Parppeinvaaran Runonlaulajan talo
Tervaniemen Lotinankoski Koitajoella Möhkön kylässä
Kuva vanhasta Tervaniemestä
Julius Katri Valan kulttuurikeskuksen pihalla puuveistosnäyttelyssä.
Puuveistokset olivat vaikuttavia
Runonlaulajan talo Parppeinvaaran museokeskuksessa Ilomantsissa
Ilomantsin Ruhkarannalla Nuorajärvellä
Massiivisen kaadetun männyn runko Petkeljärven ulkoilualueen museossa.
Talvisodan muistomerkki Oinassalmella Ilomantsissa
Möhkön muistomerkki
Hattuvaaran rajamerkki
Ilomantsin, Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisin piste Hattuvaarassa rakennettiin 28.6.1996 tälle paikalle.
Henri ja Julius Euroopan unionin itäisimmässä pisteessä Ilomantsin Hattuvaarassa juhannuspäivänä 20.6.2020
Suomen ja Venäjän välinen rajasaari, jossa rajapaalut
Taistelijan talo Hattuvaarassa.
Runon ja rajan tien nähtävyydet
Koitereen infokyltti
Julius Koitereen rannalla juhannuspäivänä 2020
Henri ja Julius Mekrijärven rannalla.
Tohmajärven infokyltti pysähdysalueella
Tohmajärven uintipaikka
Henri ja Julius Kiteenjärvellä. Taustalla Kiteen kirkko ja uimaranta.
Juliuksen uimahyppynäyte Kiteen Postinrannan uimarannalla.
Julius hyppäämässä Kiteen Postinrannan hyppyriltä.
Parikkalan patsaspuistossa
Parikkalan patsaspuistossa kannattaa poiketa tien varressa.
Rautjärven vanha koulu, jota käytettiin sodan aikana majoitukseen ja huoltoon.
Infokyltti Rautjärven alueen vanhan venäläisein varuskunnan vaiheista 1700-luvulta lähtien.
Rautjärvellä riittää sotahistoriaa tutkittavaksi vaikka onkin hyvin pieni kylä.
Infokyltti historiallisesta kasarmialueesta
Simo Häyhän museo
Julius tarkka-ampuja Simo Häyhän museon edustalla Rautjärvellä
Simo Häyhästä kertova muistokyltti
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy
Create your website at WordPress.com
Aloitus