Suomussalmi 12.10.-18.10.2019

Suomussalmella on rutkasti talvisodan historiaan liittyviä nähtävyyksiä. Niitä tarttui myös omaan kameraani näin talvisodan syttymisen 80-vuotisjuhlavuotena.

 

Ruhtinansalmen kirkko Juntusrannassa
Talvisodan syttymisen muistomerkki Juntusrannassa
Tällä paikalla ammuttiin talvisodan ensimmäiset laukaukset 30.11.1939 Korpisoturiaseveljet

 

Oravivuoren kolmiomittaustorni Jyväskylän Korpilahti 12.10.2019

Kävin tutustumassa tähän torniin. Oli mielenkiintoinen nähtävyys. Struven ketjusta kuusi kohdetta sijaitsee Suomen puolella. Stuorrahanoaivin tunturi Enontekiöllä, Aavasaksa, Alatornion kirkko, Oravivuori Jyväskylässä, Tornikallio Lapinjärvellä ja Mustaviirin saari Pyhtäällä Suomenlahdella.

Vuonna 2015 kävin Alatornion kirkolla ja Mustaviirin saarella. Oravivuori täydensi hyvin tätä nähtävyyssarjaa.

 

Viron Naissaari 9.8.-11.8.2019

Helsingin Seudun Lapinkävijät teki mahtavan ja ikimuistoisen retken Viron Naissaarelle, josta on alettu kunnostaa turisteja varten uutta matkailukohdetta. Sotahistoria on vahvasti läsnä tässä saaressa, joka aikanaan oli Neuvostoliiton Itämeren tärkein merimiinatukikohta. Siksi alueella toimi huippusalainen miinayksikkö, joka oli piikkilanka-aidalla ja vartiotorneilla yms. erotettu muusta saaresta. Rautatiekiskoja oli myös saarella eri aikakausilta, tsaarin ajalta nykypäivään. Naissaaren pohjoiskärjen  ja Porkkalan eteläkärjen välissä on Suomenlahden kapein kohta, noin 36 km. Siksi tähän oli luontevaa rakentaa Pietari Suuren merilinnoituksen yksi ja eittämättä kaikkein tärkein sulkuasema. Tarkoitus oli suojata Venäjän silloista pääkaupunkia Pietaria Japanille vuonna 1905 hävityn sodan jälkeen mahdolliselta uudelta invaasiolta lännen suunnasta.

Viron itsenäistyttyä 24.2.1918 maa kävi vapaussotaa sekä Neuvosto-Venäjän bolsevikkeja että saksalaisia Freikorps-joukkoja vastaan Tarton rauhansopimukseen 1920 asti.  Tämän jälkeen Naissaari toimi itsenäistyneiden virolaisten ja suomalaisten välisen tukikohtana, josta rakennettiin viestiyhteydet ja harjoiteltiin Suomenlahden sulkemista uusista lähtökohdista. Tarkoitus oli kyetä tarvittaessa eristämään Neuvostoliiton laivasto Suomenlahden itäosaan rannikkotykistön ristitulella, panssarilaivoilla, merimiinoitteilla ja sukellusveneillä. Tämä yhteistyö ja tulenjohtojen synkronointi oli ainutlaatuinen jakso maiden historiassa. Tämä päättyi 1939, kun Viro luovutti aluksi tukikohtia Neuvostoliitolle ja joutui lopulta kokonaan miehitetyksi. Näin menetettiin myös Naissaari. Jatkosodassa 1941-1944 saksalaiset tulivat virolaisten tilalle harjoittelemaan samaa tarkoitusperää mitä virolaiset aiemmin. Saksan vetäydyttyä ja tultua Neuvostoliiton valtaamaksi loppui Naissaaren ja Suomen välinen sotilasstrateginen harjoitusyhteistyö.

Tutustuimme aluksi saaren eteläosan majakkaan ja kauniisiin pitkiin hiekkarantoihin. Seuraavana päivän kävimme ryhmänä neuvostoaikaisten sotilasajoneuvojen kyydissä tutustumiskierroksen saaressa tutustumassa kahteen merkittävään tykkipatteriin. Sen jälkeen tutustuimme maastopyörillä saareen tarkemmin, kiersimme kaikki sotilaskohteet. Maanalaisissa bunkkereissa oli niin paljon pitkälle ulottuvia käytäviä että niissä olisi oikeasti voinut eksyäkin. Pohjoiskärjen majakka on myös komea nähtävyys. Naissaaren kirkko oli kiinni mutta kävimme katsomassa myös sen ulkopuolelta. Merimiinatukikohdan jäänteet olivat mielenkiintoinen osa saaren historiaa.

Viron merimuseo Tallinnassa
Merimuseo
Suur Töll
Naissaaren satama lähestymässä
Sataman majakka
Dyynejä oli riittävästi
Saaren eteläkärjen majakka
Sotahistoriallinen kartta
Vanha tulenjohtotorni
Vanha kuva tykkipatterista
Uusi kuva tykkipatterista
Neuvostoaikainen merimiinakokoelma
Sokka ja muut sytyttimen osat
Kasino sisältä
Tämä huone herätti ihmetystä, mikä lienee alun perin ollut? Ehkä miesten WC? Lavuaari vasemmalla on vaan liian alhaalla jos pisuaari on edessä vastapäätä
Henri vanhalla upseerikasinolla. Luonto oli vahvasti ottanut jo valtaa täällä.
Maanalaisen käytävän kalustoa
Yksi tuliasemista, joista lähti maanalaisia käytäviä pitkälle maastoon.
Naissaaren pohjoiskärki merimetsoineen
Henri pohjoiskärjessä
Naissaaren pohjoiskärjen majakka
Henri majakan oven edustalla.
Neuvostoliiton aikainen vanha merimiinojen kokoonpanotehdas
Vartiotorni oli jo rapistunut
Merimiinatehdas saaren keskiössä
Naissaaren kirkko vuodelta 1856
Majoituksen ravintola satama lähistöllä

 

 

 

Kirkkonummen Särkijärvi ja Tampari 30.7.2019

Kävimme Dianan ja Nicolaksen kanssa tutustumassa näihin Kirkkonummen kivoihin järviin. Tampajalla oli viihtyisä virallinen uimaranta ja eksoottinen jäiden pystyyn nostama rantasauna.

Diana Särkijärven rannalla lumpeiden ja ulpukoiden kera
Sauna-Marko eksoottisen rantasaunan terassilla.
Vastaavaa rantasaunaa ei varmasti löydy toista vastaavaa mistään 🙂

Vehonniemen kierto 11.10.2019

Teimme melontaretken Pälkäneelle 10.10.-12.10.2019.  Yövyimme Pälkäneellä edellisen yön paikallisessa motellissa jossa oli myös yksityissauna 🙂   Varsinainen melontapäivä lauantai 11.10.2019 aukesi utuisena ja sateisena. Lähdimme liikkeelle Kostianvirran Tommolanlahden Pakanrannan uimarannalta kohti Mallasvettä. Karhunsalon saaren kohdalla oli kapeikkoakin ja matalikkoa ennen kuin pääsimme Roineen järvelle. Raronsalo kierrettiin myös länsipuolelta. Ruskamaisema oli kaunis. Kaivannon avokanavalla olevan maantiesillan alitus oli sopivasti puolivälin krouvissa ja siksi päätimmekin pitää tauon ja lounastaa kivassa rantaravintolassa Längelmäveden puolella.Vesitaso laskeutui myös samaan aikaan, josta purkautui kaksi miestä myös lounastamaan samaan aikaan samaan paikkaan. Toinen miehistä oli myös hyvin puhelias. Vehonniemenharju näkyy juuri tällä alueella parhaiten. Muistelin kesäretkeäni autolla lasten kanssa samalla paikalla vuonna 2016. Salmensuussa oli ensimmäinen kapeikko ja seuraavaksi saavuimmekin jo geologisesti retken tärkeimmälle ja mielenkiintoisimmalle osuudelle, Iharin kannaksen vuonna 1604 halkaisseen kosken muistopaikalle. Iharinkoski vaikutti alueella 1604-1830, kun Kostianvirta syntyi yhtenäisen järvien muodostaman vesialtaan eteläpuolelle. Koski kuivui vuonna 1830 kun Kaivannon kanavan patorakenteet pettivät ja Längelmävesi päävi virtaamaan vapaana Roineseen. Iharinkosken paikalle jäänyt kapea maakannas kaivettiin auki 5.4.2014 veneilijöiden, mökkiläisten ja meidän melojien onneks. Iso kiitos siitä!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iharinkoski

http://www.ihari.fi/php/index.php?target=Iharinkoski&tyyppi=H

Lähtö pikkusateessa kohti Mallasvettä Kostianvirran suulta
Karhunsalon ja Vehonniemen välisen sillan alitus
Roine
Kaivannon salmen silta. Oikealla Vehonniemenharju
Vesitaso ravintolan rannassa
Lentäjät ja melojat lounaalla
Salmensuun kapeikko
Iharinkosken paikka vuonna 2019. Tyyntä on, matalikkoa ja muistona kaksi myllynkiveä rannalla kuohuvan kosken ajoista.
Iharinkosken kohdalla oli jo aihetta hymyyn 🙂
Pälkänevesi

100 lammen lehtikuvauspäivä 22.11.2019

Länsiväylän toimittaja Sirpa Repo soitti minulle marraskuussa ja oli saanut kaveriltani vinkin että harrastin uimista ja erityisesti Espoon järviä ja lampia olin kerännyt ahkerasti. Hän oli kiinnostunut tekemään tästä jutun Länsiväylään ja tekikin sitten puhelinhaastattelun. Ideaksi tuli 100 lammen uintiteema, koska onnistuin saamaan juuri 100 lampea täyteen tänä vuonna. Minusta  idea oli hauska ja kiinnostava. Kuvaaja Päivi Tuovinen tuli myöhemmin 22.11.2019 kuvaamaan autenttista uimista. Aluksi mietimme kuvausta puhelimessa suunnitellessa, jos vain poseeraisin jonkun lammen rannalla, mutta sitten muistin ja keksin että minullahan on melontaa varten hankittu kuivapuku, jolla uiminen onnistuisi hyvin jääkylmässäkin vedessä.

Menimme marraskuisena aamupäivänä Espoon toiseksi pohjoisimman lammen rantaan, jossa huomasin hienon pienen koivun kasvavan pikkuruisella luodon könkäreellä noin 100 metriä rannasta. Edellisestä uintikerrastani täällä oli ehtinyt vierähtää jo pitkä tovi ja siksi oli jännittävää ja hienoa päästä yrittämään jotain uudenlaista. Ensin otettiin kuvia rantavedessä, jonka jälkeen oli pakko mennä saunaan lämmittelemään. Huolimatta kuivapuvusta ja lämpökerrastosta alla vedessä tulee jo noin vartin jälkeen silti yllättävän kylmä varsinkin paikallaan pyöriessä. Tämän jälkeen lähdin uimaan saunalta oikealla katsottuna niemen reunalta kohti koivuluotoa ja kuvaaja otti dronellaan useita hienoja kuvia, jossa olin erikokoisena hahmona osana tätä lampimaisemaa. Nousin lopulta hitaan selällään polskimisen jälkeen luodolle, jossa näkyi kesäiset hanhenjätökset vielä rannalla. Jätökset taisivat kaatua lampeen samalla kun nousin seisomaan ja koko luoto heilahti hetkeksi lähes 45 asteen kulmaan. Saman heilahduksen luoto teki kun laskeuduin takaisin uimaan. Hetken aikaa polskittuani kohti laituria huomasin kuinka syke nousi yllättäen todella nopeaksi ja kovaksi. Jatkoin kroppani kuulostelemista ja varovasti jatkoin uintiani. En heti viitsinyt huutaa kuvaajalle tuntemuksistani mutta lopulta päätin etten riskeeraa ja huusin rantaan voisiko hän tulla varmistamaan pelastusveneen kanssa. Näin että Päivi seisoi laiturin päässä johon oli matkaa ehkä noin 50 metriä, mutta silti piti huutaa uudestaan että ääni kuului. Onneksi hän kuuli ja reagoi nopeasti työntäen pelastusveneen kevyen näköisesti veteen ja alkoi lähestyä minua samalla kun lähestyin laituria. Sykkeen nousu oli yllättävän ahdistava tunne, pitäisi jatkaa uimista mutta ko. tuntemus lamauttaa toimintaa yllättävän paljon. Laiturille noustuani huimasi vielä jonkun verran. Sauna maistui todella hyvälle tämän jälkeen. Suuri kiitos Päiville, Sirpalle ja koko lehden toimitukselle sekä Rinne-koti säätiölle että saatiin onnistumaan kuvaus näin hienosti 🙂

Ao. lehtijuttu julkaistiin Länsiväylän paperiversiona ja nettiversiona 30.11.2019- 1.12.2019

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/821983-espoon-vesissa-kuin-eramaassa-henri-korhonen-on-uinut-sadassa-espoon-jarvessa-ja

 

Valmistautuminen pulahdukseen 🙂
Aluksi rantavedessä lämmittelyä
Lähtö kohti koivuluotoa
Tähtihetki oli kun pääsin luodon rantaan 🙂
Seisoin luodolla hetken ihastelemassa maisemia
Paluumatka luodolta takaisin laiturille oli odotettua jännittävämpi, joka muistutti vakavasti kylmän veden riskeistä ja vaaroista myös oikein varustautuneenakin.
Uinnin jälkeen maistui sauna ja uinti vielä uudestaan 🙂

 

Create your website at WordPress.com
Aloitus