Kävimme Juliuksen ja Dianan kanssa tutustumassa kansalliskirjailija ja runoilija Johan Ludvig Runebergin museoon, jossa hän eli 1852-1877. Runeberg oli syntynyt vuonna 1804 ja muistan kun Helsingissä muistettiin vuonna 2004 hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlaa. Tuolloin 5.2.2004 Runebergin kunniaksi paljastettiin muistokyltti Helsingin keskustassa. Runeberg oli kotoisin Pietarsaaresta jossa hänen synnyintupansa on myös museona. Siellä kävimme aiemmin kesäretkellä. Sattumalta aiempina kesinä törmäsimme Runebergin elämänvaiheisiin myös Kurun kotiseutumuseossa ja Ruovedellä, jossa kummassakin Runeberg ehti myös asua nuorempana.
Museossa teki vaikutuksen autenttisuus, se on tietääksemme Suomen vanhin lähes täysin alkuperäisenä säilynyt ja säilytetty kotimuseo. Runeberg oli aktiivinen metsästäjä ja sai aivoverenvuodon metsästysreissulla vuonna 1863. Hän joutui elämään elämänsä viimeiset 14 vuotta lähes vuodepotilaana. Sängyn laidassa näkyi maalinkulumat, jossa kohtaa hän on nukkunut ja aamutakki oli myös sängyn päällä. Samoin pyörätuoli jolla hän on liikkunut asunnossa. Tuolloin kaikki valmistettiin itse, ruoat, ammukset suusta ladattaviin metsästyskivääreihin valmistettiin myös itse jne. Elias Lönnrotin lahjoittama kantele oli mielenkiintoinen yksityiskohta museossa.museossa oli viisi myrkyllistä kasvia, jotka ovat myös istukkaita senaikaisista sisäkukista.
Julius ja Diana Runebergin kotimuseon salissa.Runebergin metsästysmuistoja, ketunnahkoja, poronsarvet ja kivääritJulius museon ensimmäisessä huoneessa.Runebergin makuuhuone oli alkuperäisessä kunnossa. Sen näki hieman kulahtaneista tapeteistakin. Aamutakki oli sängyn päällä ja pyörätuoli sängyn vieressä. Sängynlaidassa näkyi kulumat jalkojen kohdalla. Sänky oli jatkettava malli, johon 186-senttinen Runeberg ilmeisesti nipin napin mahtui nukkumaan.
Kävimme Dianan ja Nicolaksen kanssa asuntoautoretkellä Marko Sunin ja Markuksen kanssa pohjoisessa. Tiistaina 13.10. ajoimme Kolima-järven rannalle yöksi Pihtiputaan Shellille ensimmäiseksi yöksi, jossa keskiviikkoaamuna kävimme tutustumassa Koliman rantaraittiin.
Keskiviikkona 14.10.2020 tutustuimme Haapajärvellä kirkonkylään ja Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin kotimuseoon sekä hiihtäjälegenda Mika Myllylän mitalikokoelmaan Haapajärven kunnantalolla. Kävimme myös Mika Myllylän haudalla. Sitten jatkoimme pohjoiseen. Kävin pulahtamassa Uljuan tekojärvessä ja Simonjoessa, jossa oli hienosti laiturikin valtatien varressa olevalla rannalla. Virtaus oli vaan vaarallisen voimakas, nopeasti piti kiskaista itsensä takaisin laiturille. Ihmettelin kuka / ketkä yleensä laituria uskaltavat käyttää uimistarkoitukseen…Yövyimme Kemissä huoltoasema Lapintuulen parkissa.
Torstaina 15.10.2020 jatkoimme matkaa Ylitornioon, jossa oli hieno kolmen järven maisemakierros. Kävin uimassa Miekojärvessä, Iso-Vietosessa ja Raanujärvessä. Sen jälkeen jatkoimme Pelloon ihastelemaan hiihtäjälegenda Eero Mäntyrannan patsasta. Tämä oli ns. perinteinen komea näköispatsas, Haapajärvellä ollut Mika Myllylän patsas oli liian erikoinen omaan makuuni. Pellossa oli kaunis jokimaisema keskustan kohdalla, mutta muuten paikka oli hyvin pieni. Kävimme Kolarissa tutustumassa Kolarinsaareen, joka oli vaikuttava pimeälläkin. Siellä oli pieni kirkko. Saaresta avautui idylliset maisemat lähes joka suuntaan. Sitten ajoimme yöksi Äkäslompoloon lomakylään 7 Fells Hostelsin virtaparkkiin. Äkäslompolossa on komea seitsemän tunturin näkymä eri ilmansuuntiin.
Perjantaina 16.10. tutustuimme Yllästunturiin ja maisemareittiin, jossa kävimme Yllästunturin rinteillä tutustumassa ja maisemarein näköalapaikalla otimme kuvia. Kolari ja Kittilä ovat kirkonkylältään hyvin pieniä mutta mielenkiintoista on että Kolarissa Ylläs-tunturin ja Kittilässä Levi-tunturin ympärille on muodostunut massiivinen turismikeskittymä.Tulivuoripuisto lähellä Kukasjärveä oli mielenkiintoinen yksityiskohta tien varressa. En tosin itse löytänyt ideaa nopealla käynnilla miten nämä perusmetsäkalliot muistuttavat tulivuoria… Patikoimme muutaman kilometrin matkan Kukasjärven mökille, jossa oli muutama muukin Lapinkävijä. Saunoimme illalla ja sunnuntaian tulikin jo talvi. Mökissä oli tilava ja hyvä yöpyä.
Lauantain 17.10. alkoikin sataa lunta.Onneksi Lahdessa Marko oli vaihtanut talvirenkaat alle ja pääsimme hiekkatien pätkän noin 5 km maantielle asti ilman ongelmia. Markus Pyhälä tuli myös mökille sunnuntaina kun olimme lähdössä. Kävimme tutustumassa lumisateiseen Kittilään, kirkko ja kotiseutumuseo tuli nähtyä ulkoa päin ja komea Ounasjoen ylittävä silta uimarannan kupeessa. Ajoimme Rovaniemen kautta ihastelemassa keskustan nähtävyydet, kirkon ja patsaat sekä Jätkänkynttilän sillan pimeän valaistuksessa. Ajoimme yöksi taas Kemin Lapintuulen huoltoasemalle.
Sunnuntaina 18.10. menikin kotimatkan parissa. Kävimme tutustumassa ulkoa päin mm. Kärsämäen paanukirkkoon ja Kiiminkijoen jäämaisemaan.
Kemin Kettu RepolainenNeuvostosotilaiden muistomerkki KemissäDiana, Henri ja Nicolas Pessalompolossa Miekojärven rannalla, jossa oli hyvä käydä uimassa.Diana ja Nicolas Helsingin Seudun Lapinkävijöiden Kukasjärven mökillä yöpymisvalmisteluissa.Kittilän kotiseutumuseoK.J.Ståhlbergin kotimuseon edustalla 14.10.2020.Ryhmäpotretti Ståhlbergin museon pääsalissa 14.10.2020. Sama päivä oli Tarton rauhan 100-vuotismuistopäivä ja samana päivänä Ståhlbergin julmasta muilutuksesta tuli kuluneeksi 90 vuotta.Museon ruokasalissa.Museon työhuoneessa. Ståhlbergin isä oli kirkkoherra ja teki töitä pöydän ääressä Ståhlbergin ollessa lapsi.Haapajrven kaupungintalolla Mika Myllylän mitalikokoelma oli vaikuttavan laaja. Olympiamitalit vasemmalla ensimmäisenä. Naganon 30 km olympiakulta kaikkein kirkkaimpanaDiana ja Nicolas Mika Myllylän muistopatsaalla Haapajärven keskustassa K.J. Ståhlbergin museon lähistöllä. Tämä patsas oli hyvin toisentyyppinen verrattuna Eero Mäntyrannan patsaaseen Pellossa.
Iso-Vietonen oli iso järviDiana ja Nicolas Raanujärven rannalla Ylitorniossa.Pellossa hiihtäjälegenda Eero Mäntyrannan patsasDiana ja Nicolas myös patsastelemassaYlläksen näköalapaikallaYlläs-tunturiSavottamuseoKukasjärven saunaDiana ja Nicolas lumileikeissäKukasjärven mökkiPerhepotretti mökin edustallaKittilän uimarannalta otettu kuva Ounasjoesta ja sillasta lumisateellaRovaniemen Jätkänkynttilän silta pimeävalaistuksessaKärsämäen paanukirkko oli mielenkiintoinen kohde ulkoa päin tutustua, vaikka olikin suljettu.
Vihdin kunta järjesti hienon uintihaasteen jossa oli tarkoitus kerätä kesän aikana järviä ja lampia mahdollisimman paljon Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueelta. 100 lampea oli tavoite, johon muutamat ylsivät. Itse ehdin käydä vain kymmenessä järvessä, mutta tämä pirtti oli hieno paikka, hyvä sauna ja hieno uimaranta laitureineen Moksijärvessä. Syötiin myös kakkua ja juotiin mehua jne.
Kävin melomassa Anni Häsän kanssa Etelä-Kallaveden reitin. Nyt ympyrä sulkeutui osaltani, kun Kallansaari tuli kierrettyä kolmannelle eri melontaretkellä kokonaan. 2014 meloimme Soisalon kierrossa Etelä-Kallaveden eteläosan, 2017 Vuoksennauhalla kiertoreitin kapeikoista Juurusveden kautta ja nyt Etelä-Kallaveden länsiosan. Kuopio on kaunis järveltä nähtynä ja varsinkin saaristokaupunki oli hieno. Lähdimme Honkarannan uimarannalta ja meloimme rantaa Rönön saaren sillan alitse Pölhön retkeilysaareen, jossa pidimme pienen maatauon. Tästä Keilankannan avokanavaan, joka erottaa Lehtoniemen mantereesta. Kiersimme Luhastensalon ja tästä edelleen Hietasaloon, jossa oli komeat hiekkarannat ja mukava patikkapolkukin metsälammen ympäri. Saaressa ollessamme alkoi tuuli nousta ja vastatuuli oliki kohtuullinen kun meloimme takaisin Honkarantaan. Matkaa tuli noin 20 km. Paluumatkalla seuraavana päivänä kävimme tutustumassa vielä Speden kotitaloon Päivärinnankadulla.
Kuopion kaupunkipanoraama Etelä-Kallavedeltä nähtynä. Puijon torni oikealla.Keilankannan avokanava Kuopion saaristokaupungin alueellaHietasalo oli kaunis saariSpeden kotitalon infokyltti aforismeineenSpeden vanha kotitalo Kuopiossa Päivärinnankatu 21
Osallistuin Marjaniemen melojien mielenkiintoiseen retkeen Iitin pienevenesatamasta Kimolan kanavan läpi Vuolenkosken voimalaitokselle. Aamulla meitä kokoontui kohtalaisen iso joukko rantaan ja aluksi organisoitiin autojen siirrot Vuolenkoskelle. Päästyämme liikkeelle näimme mm. kohtuullisen harvinaisen jalohaikaran alkumatkasta. Hiidensaaressa pysähdyimme evästämään grillikatoksen alla ja kiipesimme Hiidenvuorelle, josta avautui komeat näköalat. Kimolan kanava itsessään oli mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen kanava rakenteeltaan. Kanava on rakennettu kallioleikkauksen ja veden väliseen tilaan. Kanava vihittiin käyttöön vasta tänä kesänä ja se yhdistää yhtenäisen vesireitin Päijänteeltä Kymijoelle ja merelle asti. Matkaa tuli noin 32 km ja tuli melottua ensi kertaa nyt myös Pyhäjärvellä sekä Konnivedellä.
Näkymät Hiidenvuorelta Kimolan kanavan suuntaan.Tulossa Kimolan kanavaan.Kanava on eksoottisen näköinen sisältäMelojat ryhmittyneinä odottamaan sulkuportin avautumista, joka kesti yllättävän kauan. Kävin varmuudeksi kiskaisemassa toistamiseen vielä narusta.Henri Kimolan ”tunnelissa”Vihdoin portit avautuivat 🙂Sisääntulo kanava-altaaseenVeden noustua odottelua jatkamaan kohti Vuolenkoskea.
Kävin osallistumassa tähän tasokokeeseen Vuosaaressa Natura Vivan melontakeskuksessa. Sää oli hieman tihkusateinen mutta muuten ok. Jännittävää oli kuivapuvussa tehdä eri perusliikkeitä, mutta myöskin vaativampia juttuja kuten alatuentaa ja keulaeskimoa, joita piti useamman kerran hinkata ennen kuin alkoivat toimimaan. Mukana oli myös teoriakoe suunnistukseen liittyen. Melontaa testin aikana tuli arviolta 3 km.
Osallistuin Vihdin kunnan järjestämään Vihti 100 lampea 2020. Pääosa lammista ja järvist oli Vihdin kunnan alueella, mutta paljon oli lampia myös Espoossa ja Kirkkonummella. Ruuhijärvelläkin olin käynyt jo aiemmin, mutta edellinen kerta taisi olla vuonna 2002 joten mukava oli käydä uudestaankin ihailemassa paikallista mysteeripienoisrautatietä ja erämaista järveä.
Kävin Juliuksen ja Nicolaksen kanssa tutustumassa näihin Länsi-Uudenmaan kulttuurinähtävyyksiin.
Henri Maarunjärvellä eli Marsjönillä InkoossaPojat Fagervikin kartanolla Ruukinjärven eli Bruksträsketin rannallaNicolas ja Julius päärakennuksen edustallaSuihkulähteelläPaikallinen ystävällinen vuokralainen päästi meidän myös saunaan tutustumaan tien vieressä olevaan kiviseen vanhaan 1700-luvun rakennukseen.Nicolas Mustion linnan päärakennuksen edessä. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustion ruukin vuonna 1560 ja se on Suonen vanhin teollisuusyhteisöMustiollakin pääsimme saunaan tutustumaanPresidentti Tarja Halosen Karjalohjan veneilijöille lahjoittama vene Karjalohjan venerannassa Lohjanjärven puolella.Nicolas Karjalohjan Puujärven rannalla. Näimme huikeat 33 kuikkaa ennen lähtöämme, jotka tulivat uimaan lähelle rantaa.
