Meloin Petrin kanssa tämän Ruukkijärven, joka on Suomen vanhin tekojärvi. Fagervikin kartano sijaitsee järven rannalla ja järvi on suurelta osin ko. kartanon mailla. Siksi se on hyvin rauhallinen ja luonnontilainen rannoiltaan. Lähdimme liikkeelle järven etelärannalta sopivalta tasaiselta rannalta. Järven itärannalla kartanon tilusten jälkeen näkyi kiva 1800-luvulla rakennettu huvimaja. Sitten kävimme kurkkaamassa Bjuseträskenin järvelle menevän sulkuportin. Sitten meloimme järven toiseksi pohjoisimman lahdenpohjukan Grönnkärrsvikenin päähän. Siellä bongasimme kaksi laulujoutsenta. Kiersimme myös Snällböleflyetin ns. ”saaren” järven itäosassa. Kivaa kapeikkoa, joka tosin vaati myös kaksi lyhyttä kantopätkää suomaastossa. Kävimme katsastamassa myös vanhan sudenruokintapaikan tämän ”Susikulman” kaakkoiskulmalla. Tämä paikka oli jo ehditty lopettaa, jäljellä oli vain lahonneet puutapit, joissa sian ruhoa oli säilytetty. Pidimme evästauon Gubbholmenissa, jonka jälkeen poikkesimme vielä nopeasti vilkaisemassa Tåtelträsketillä. Sitten järvikin oli jo nähty päällisin puolin. Sää oli kaunis lankalauantain kirkas poutapäivä. Matkaa tuli noin 20 km. Kokeilin ekaa kertaa Avalon Vivianea, joka tuntui todella nopealta ja ketterältä kajakilta. Selkätuen puuttuminen ja jalkatukien korvaaminen kanistereilla oli tosin sekin ensimmäinen kokemus itselleni, mutta eteenpäin pääsi näinkin 🙂
Henrin Urheilublogi II 