Meloimme Kymennauhan heinäkuun alussa vaihtelevassa säässä. Matkaan mahtui niin aurinkoa kuin sadetta, niin tyyntä kuin myräkkääkin. Matkaa kertyi yhteensä 384 km. Minna Joensuu meloi etumelojanani ja Sisko perinteisesti Matin etumelojana. Esa Härmä meloi yksiköllä.
Lähdimme pizza-aterian jälkeen liikkeelle lauantaina 4.7. Pielaveden pienvenesatamasta ja alitimme pian ensimmäisen sillan. Hirviniemessä oli komea hiekkaranta ja grillikatos jossa pidimme tauon. Jatkoimme eteenpäin kohti etelää ja Hirviniemen jälkeen alkoi sataa enemmän ja tuullakin ihan kunnolla vastaista ristiaallokkoa. Olimme ensimmäisen yön Manginniemen laavulla. Illalla alkoi sataa ja oli aika kastellun koiran kaltainen olo kun kuoriuduimme kamppeista laavulla syömään ja lopulta lämmittelemään.
Sunnuntaina tuli vastaan ensimmäinen sulku, Kolun kanava ja Tervon kirkon kylä. Kävimme lounastamassa Tervon kylällä ja kävin uimassa samalla Rasvangissa. Meloimme Pulkkilansaaren länsipuolelta Iisveden poikki Saikarinniemen pohjoispäähän ja meloimme Tervolan kanavan läpi. Tämä kanava oli lähinnä pieni uoma, joka kuitenkin nopeuttaa merkittävästi matkantekoa erityisesti kajakilla. Niiniveden ylitys oli hieno. Päädyimme Kerkonkosken kanavalle yöksi. Nukuin Esan kanssa pukukopissa ulkona, muut katoksen alla. Yöllä satoi kaatamalla. Onneksi aamulla oli tyyni.
Maanantaina kävin uimassa ja söimme aamiaisen katoksen alla kanavan kupeessa. Meloimme kanavan läpi aluksi ja jatkoimme kohti Kiesimän kanavaa. Kävin uimassa Kiesimän järvessä kun pidimme pienen tauon ennen kanavan läpi melontaa. Paikalla on myös grillikatos ulkoilijoille. Pohjois-Konneveden läpi meloessamme piti ohittaa petolliset Murhaluodot, kun katsoin taivaalle ja luulin synkän pilven menevän ohi, kun se olikin suoraan yläpuolellamme. Alkoi niin kova sade että näkyvyys hävisi hetkeksi täysin ja puhuri skannasi editsemme. Onneksi aallokko oli matalaa mutta sade oli todella poikkeuksellisen kova. Neiturin kanavalla pidimme tauon ja söimme lounasta. Neiturin kanava on kaunis alue, siellä on myös vanhoja juoksuhautoja hieman kauempana. Tulimme Lavianselälle jossa oli aurinkoista mutta 7-8 metrin sivutuuli joka oli aika hankala pitkällä Starillani. Ohjasin varmuuden vuoksi lähemmäksi rantaa kun ohitimme Pängätsalon pohjoispuolelta. Yövyimme Viukarinsaarilla, jossa oli saunamökki ja kota. Yövyin Esan ja Minnan kanssa kodassa ja Esan hyttyskarkote toimi hyvin. Vesi oli yllättävän viileää kun kävimme saunasta uimassa.
Tiistaina jatkoimme kohti etelää Keiteleen järven melontaa ja Matilanvirralla pidimme lounastauon. Tästä edelleen kohti etelää Matilanselän läpi. Meloimme Ala-Keiteleelle, jossa oli idyllisiä pieniä saaria paljon Ukonselällä ja muutenkin komeita vaaramaisemia Kytänsalon lähellä. Meloimme Paatelan sululle, jonka meloimme läpi ja yövyimme kanavan jälkeen parkkipaikalla. Pystytimme varmuuden vuoksi teltan roskakatoksen alle sateen varalta.
Keskiviikkona kävimme tutustumassa vielä kanavaan ja otimme valokuvia kun vene laski läpi tästä ja näimme virtaavien vesimassojen kuohut. Paatelan kanavaverkosto rakennettiin 1990-1994 suomalais-venäläisenä yhteistyönä, jolloin Päijänne yhdistettiin Keiteleeseen. Meloimme kaunista kapeikkoa Vatianjärvelle ja seuraavaksi saavuimme Kapeenkosken kanavalle. Tässä on Luijanharju ja Ristinkivi, jossa kävin patikoimassa syksyllä 2018. Kaunis ja suositeltava saari ulkoilualueena, jonka toiselta puolelta virtaa vapaana koskialue. Seuraavaksi saavuimme Kuusan kanavalle. Laukaalla pidimme pitkän lounastauon ja kävin uimassa. Seuraava kanava oli Kuhankosken kanava. Yövyimme Leppävedellä Pienellä Ketveneen saarella. Tässä oli komea pitkä laituri ja grillikatos, puuvaja sekä huussi.
Torstaina jatkoimme Vaajakosken kanavalle ja Päijänteelle. Muuratsalon saaressa kävimme lounastamassa ja Tervaniemessä pidimme taas yhden kajakin tyhjennystauon. Kajakkimme oli ilmeisesti liian täynnä, joten kantavuus oli koetuksella ja keskiaukon sokkopeite saattoi jonkin verran vuotaa myös vettä läpi, koska vähän väliä jouuimme pumppaamaan vettä ulos. Yövyimme Livansaaressa noin 1,5 km päässä isosta Kärkisten salmen sillasta.
Perjantaiaamuna alitimme ison sillan ja pidimme heti tauon sillan kupeessa olevassa kahvilassa Lintusaaressa. Sitten alkoikin Vanhanselän vastatuuliosuus, yritimme saada suojaa rannan lähellä olevista saarista mahdollisimman paljon. Meloimme Vuorissaloon, jossa oli hieno sauna, grillikatos ja ranta. Saunoimme ja uimme sekä grillasimme.
Vastatuuli oli haastava tähän asti Päijänteellä, mutta onneksi tuulen suunta kääntyi lauantaina myötäiseksi. Oli pieni leppoisa myötätuuli, joka vähitellen alkoi voimistua meloessamme Judinsalon selkää suoraan kohti etelää. Kaijansalon ja Jänissaaren välissä tuuli nousi ukkospuuskamaisesti yli kympin ja myräkkä nappasi kajakeistamme kunnolla kiinni. Huomasin kun Siskon ja Matin kajakki syöksyi spiraalimaisesti edessämme muuttaen suuntaa ennen kuin korjasi kurssia takaisin. Sain onneksi pidettyä oman kajakin suoraan myötätuuleen ja pääsimme Jänissaaren ja Jorosaaren välistä suojaan. Pidimme taukoa tuulessa juuri Tehin silmän kohdalla tarppikankaan alla. Sitten jatkoimme Tehinselän yli, kun tuuli oli riittävästi tyyntynyt. Meloimme Kelventeen saaren Isohietaan yöpymään. Kelvenne on todella kaunis pitkänomainen saari jossa on useita hienoja hiekkarantoja.
Sunnuntaina meloimme Minnan kanssa Hinttolan hiekoille, jossa olin Pirjon ja Pertin veneellä viimeksi aika tarkkaan 30 vuotta sitten kesällä 1990. Ranta oli edelleen yhtä hieno, mutta rantasauna oli hävinnyt tässä välissä. Saari tuli osaksi Päijänteen kansallispuistoa vuonna 1993. Meloimme Pulkkilanharjun läpi ja pidimme Vääksyn kanavalla päivällistauon. Meloimme seuraavaksi kanavan läpi ja Vesijärven poikki Kahvisaareen. Retki oli hieno ja vasta perillä saimme yllätykseksemme tietää että olimme Kymennauhan kaikkien aikojen ensimmäiset melojat :D:D
Henrin Urheilublogi II 